Friday, April 19, 2013

Suomi-neidot Googlella - oliko kaula-aukko liian avonainen? Katso kuvat!

Tyypillinen Katin Facebook-kuva, työmatkalla
salaisessa paikassa jossa voi vapaa-aikana tavata
kirahvin.


Jos iltapäivälehtien nettiotsikoita on uskominen, niin suomalaisten naisten saavutuksiin ei kuulu nykyään muuta kuin kaula-aukko, lihominen tai laihtuminen. Keitäs tyttö kahvia -kirjasta opin, että naistenlehtien jutuissakin käsitellään nykyään enemmän naisjohtajien ulkonäköä ja henkilökohtaisia tunnustuksia, kuin heidän ajatuksiaan ja saavutuksiaan. Vielä 70-luvulla Me Naisista saattoi lukea naispoliitikon työstä, nykyään lähinnä mascaravalinnoista. Ehkä saamme kiittää siitäkin L'Orealia

Tilanne voisi olla pahempikin. Google-työkaveriani Svetlanaa haastateltiin Venäjän Marie Claireen. Toimittaja oli varma siitä, että Sveta oli tullut koko firmaan töihin vain yrittääkseen iskeä Sergey Brinin. Sveta yritti turhaan selittää olevansa onnellisesti naimisissa ja äiti, ja Sergeynkin olevan varattu. Artikkelissa luki silti, että koskaan ei tiedä, ainahan voi uranaisellekin käydä niin hyvin että pääsee vaikka venäläissyntyisen toimitusjohtajan kanssa naimisiin, eikä sitten tarvitse enää tylsästi raataa vaan voi rauhassa panostaa shoppailuun.

Tunnen vaikka kuinka monta ihanaa, fiksua, mielenkiintoista naista, joiden ajatuksista ja saavutuksista voisi kirjoittaa hienoja naistenlehtiartikkeleita. Niin varmaan kaikki meistä tuntevat! Minä en ole naistenlehden toimittaja, mutta ajattelin Sheryl Sandberg -teeman myötä kantaa vaatimattoman blogikorteni kekoon ja kirjoittaa vähän kahdesta Googlen Kalifornian konttorilla työskentelevästä ihastuttavasta suomalaisnaisesta, joihin minulla on ollut ilo tutustua.

Aika usein kun Kati Rovetasta kuulee jotakin, tai näkee uusia Facebook-kuvia, hän on jossain hämmästyttävässä maailmankolkassa neuvottelemassa bisnesdiilejä. Hän on Googlen pääkonttorilla lakimiehenä, ja suurin osa hänen ajastaan kuluu isojen infrastruktuuriprojektien parissa. Ne vaihtelevat Haminan ja Chilen palvelinkeskusprojekteista merenalaisten kaapelisysteemien rakentamiseen.


Anne, Golden Gate, ja Senna-koira, joka on lähes yhtä
viisas kuin Anne itse.
Kati sanoo, että isoin asia jonka hän on ulkomaan työkokemuksen myötä tajunnut on se, että suomalaisella osaamisella pärjää maailmalla. Hän ei nuorena tyttönä Posiolla ollenkaan ajatellut joskus päätyvänsä Piilaaksoon ja Googlelle, mutta siellä sitä nyt porskutetaan Helsingin Yliopiston papereilla Yalen ja Harvardin kasvattien kanssa rinta rinnan.

Aivan saman havainnon on tehnyt myös Anne Aula. Anne vetää nykyään Googlen itseajavien autojen käyttäjätutkimustiimiä. Kuuden ja puolen Google-vuoden aikana hän on ehtinyt työskennellä myös Google-haun, AdWordsin ja Google TV:n parissa. Annen mielestä on riemukasta istua kokouksissa ihmisten kanssa, joiden teoksia hän Tampereen Yliopistossa luki ja ihaili. Suomalainen tohtorintutkinto varmisti pääsyn maailmaan, joka Suomesta katsottuna tuntui hyvin kaukaiselta.

Anne ja Kati kummatkin sanovat, että yhden tietyn naispuolisen esikuvan sijaan heille tulee Piilaaksosta mieleen se, miten mahtavia naisia täällä tapaa ylipäätään. Tekniikan maailmassa pujottelevat naiset ovat sekä huippuammattilaisia, että kivoja ja reiluja työkavereita. Sellaisesta on hyvä ottaa oppia.

Suurimman vaikutuksen Katiin on tehnyt enkelisijoittajanaisten porukka, johon hän kuuluu. Vapaamuotoinen naisryhmä kokoontuu kuukausittain kuuntelemaan starttiyritysten "pitchejä". Sijoitusmahdollisuuksia arvioidaan yhdessä, vaikka jokainen tekeekin omat sijoituspäätöksensä itse. Kati sanoo oppivansa ryhmän naisilta joka kerta roimasti uutta, ja kehittyneensä oppien ansiosta sijoittajana. Kaupanpäällisiksi hän on tavannut upeita, asiantuntevia naisia.

Kun kysyin, onko jokin työasia Amerikan vuosien aikana mennyt eri lailla tai tuntunut erilaiselta kuin Suomessa, Anne sanoo että vaikka hän onkin luonut koko uransa täällä Yhdysvalloissa, hän arvelee että naisena varmasti se asia, joka eniten poikkeaa suomalaisesta, on lasten saamisen vaikutus elämään ja työhön.

"Kaikki on täällä hyvin erilaista, lähtien siitä että äitiyslomaan suhtaudutaan aivan toisin, ja päivähoidot maksetaan itse, puhumattakaan että olisi lapsilisiä tai muita tukia. Itselläni ei ole asiasta vielä kokemusta, mutta sitten kun on, vertailen todella mielenkiinnolla kokemuksia suomalaisten kaverien kanssa."

Kati uskoo oppineensa amerikkalaisen työkulttuurin myötä ottamaan riskejä.

"Se on täällä jotenkin tosi luonteva osa muutakin kuin yritystoimintaa. En varmaankaan pelkää epäonnistumista yhtä paljon kuin ennen." 

Kysyin Annelta ja Katilta myös, kannattaisiko nuorten suomalaisten naisten harkita uraa teknologian parissa tai työkokemusta ulkomailla. Molempien vastaus on varaukseton kyllä.

Katin mielestä naisnäkökulmaa tarvitaan nörttien keskelle. "Jos tuotteita ja palveluja suunnittelevat vain miehet, niin moni asia jää huomaamatta. Kun naisetkin ovat mukana tekemässä, niin lopputulos palvelee paremmin kaikkia. Ja sitä paitsi suomalaisissa naisissa on potkua!"

Annen mielestä ulkomailla asuminen opettaa sellaista, mitä ei millään muulla tavalla opi.

"Uudessa kulttuurissa joutuu kyseenalaistamaan käsityksiään siitä, mikä on normaalia. Itsestään löytää uusia puolia. Paikoista jotka ovat tuttuja uutisista tai televisiosta, saa henkilökohtaisen käsityksen. On mielenkiintoista jakaa arkea ihmisten kanssa, joilla on ihan erilainen lapsuus ja tausta kuin itsellä. Työkaverit eivät tiedä yhtään, mikä on Pikku Kakkonen."

"Itse en osaa kuvitella tyydyttävämpää työtä kuin työskentely tuotteiden parissa joita miljoonat, tai jopa miljardit ihmiset käyttävät päivittäin. On hienoa helpottaa ihmisten elämää ja lisätä heidän onnellisuuttaan hyvin käytännönläheisellä tasolla. Kaiken kukkuraksi siitä saa ihan kohtalaista palkkaa."

Anne ja Kati huomauttavat, että lisää naisia olisi kiva saada Piilaaksoon töihin myös ihan siksi, että heidän ei aina tarvitsisi istua palavereissa kahdenkymmenen äijän kanssa.


4 comments:

  1. Moi, olet ihan huipputoimittaja,mielestäni juttusi kuuluisi mieluummin Optioon tai T&T:n / Talouselämään...kuin että neidoista tehtäisiin naistenlehtijuttuja
    terkut Heikki Lehmusto ( miten muuten tuo EU tietosuojalainsäädäntö kolahtaa teihin meillä aiheesta seminaari PWC/ Boardman 8.5. aamulla, jos oot Suomessa tuu mukaan )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei, kiitos kutsusta, en valitettavasti ole silloin Suomessa vaikka aihe on hyvin kiintoisa. Kiitos kohteliaisuudesta, en kyllä koe itse olevani toimittaja vaan ihan harrastava bloggari.

      Delete
  2. Mooi, ei nyt mitenkään liity tämän kertaiseen postaukseesi mutta koska tämä:
    http://yle.fi/uutiset/olli_immonen_kulttuuripolitiikan_vahvistettava_suomalaista_identiteettia/6546929
    on jo niin hulvatonta ja sinä olet käsikirjoittaja, niin osaatkos kirjoittaa sosialistis... anteeksi kansallismielisesti realistista elokuvakäsikirjoitusta joka on vapaa vähemmistö etnisistä ja feministisistä painotuksista? Vai oletko liian postmoderni?
    (Nämä kun pääsevät valtaan niin kaiken maailman kansallista eheyttä ja suomalaista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rappeuttavat taiteilijat on kummissaan!)
    Aiheesta vielä:
    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/olli-immonen-vastaa-kulttuurin-tukemisen-kysymyksiin-osa-1-nykyisen-kaltaiselta-suomalaiselta-elokuvalta-on-poistettava-julkiset-tuet
    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/olli-immonen-vastaa-kulttuurin-tukemisen-kysymyksiin-osa-2-vain-historiallinen-elokuva-ansaitsee-tukia

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hah hah, en ole kymmeneen vuoteen osannut kirjoittaa sellaista elokuvakäsikirjoitusta jolla saisi Suomessa rahoitusta, joten minusta Immosen ei tarvitse olla huolissaan.

      Delete

Hei, kerro nimesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...