Sunday, April 28, 2013

Maahanmuuttajan mietteitä Oaklandin ominaislaadusta



Oaklandin muodikkuudesta ja vaihtoehtoisuudesta julkaistaan nykyään vähän väliä lehtiartikkeleita, joissa julistetaan että Oakland on uusi Brooklyn. Tänne muuttavat kuulemma kaikki luovat ja kiinnostavat ihmiset ja täällä heitä odottaa maailmanluokan ravintola- ja taideskene. Oakland valittiin äskettäin koko Yhdysvaltojen innostavimmaksi kaupungiksi.

Niille artikkeleille julkaistaan aina seuraavalla viikolla vastineita, joissa päivitellään gentrifikaation kamaluutta ja sitä, miten keskituloiset tuppaavat tänne köyhien asuma-alueille ja ajavat köyhät kodeistaan, kun vuokrat kallistuvat.

Sitten vastatulleet hipsterit ja heitä inhoavat alkuperäisasukkaat - tai alkuperäisasukkaiden puolustajiksi itsensä nimittäneet anarkistit jotka ovat asuneet täällä kolme kuukautta - riitelevät keskenään, niinkuin rakenteellinen eriarvoisuus olisi sillä tavalla ratkaistavissa. Yhden mielestä Oakland on ollut post-industriaalinen jättömaa ennen kuin hipsterit tulivat ja pelastivat. Toinen katsoo että hipsteri ei tajua hittojakaan oikeasta oaklandilaisesta kulttuurista, koska hipsteri ei edes tiedä mitä esimerkiksi afroamerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu. Kolmannen mielestä pätkätyöhipsteri ei ole rakenteellista eriarvoisuutta aiheuttanut, vaan siitä todella isosti hyötyvät tahot ovat jossain aivan muualla.

Oaklandilaiseksi tullaan niin, että suostutaan käymään tuollaisia hankalia keskusteluita. Oaklandilaisuus on haastamista, ja haastetuksi tulemista. Joskus myös haistattelua.

Oaklandin kaupungin hallinto on korruption, kähminnän ja ahneuden tyyssija, jossa puhdasotsaiset idealistit ja puolirikolliset grynderit kaatavat lokaa toistensa niskaan, ja välillä on mahdotonta tietää kumpaan porukkaan joku loppujen lopuksi kuuluu. Sitten kun sitä alkaa tuntea asioihin sekaantuneiden nimet, heihin kohdistuneet rikosepäilyt, ja tietää keitä olivat "The Riders", alkaa pikku hiljaa olla oaklandilaisuudessa sisällä.

Ensin siihen kaikkeen vähän niinkuin addiktoituu. Sitten ehkä vähän kyynistyy. Mutta sitten taas addiktoituu.

Sitä löytää itsensä kaupunginhallituksen kokouksen yleisölehteriltä, tai ainakin seuraamasta huutoa ja metakkaa nettistriimistä. Sitä huomaa seuraavansa Twitterissä #oakmtg-hashtagin jokaista uutta älähdystä. Sitä huomaa ihmettelevänsä syvästi esim. Ignacio De La Fuenten elämäntarinaa, sitä miten kuuluisasta ammattiyhdistystaistelijasta tulee pääomatahojen edunvalvoja jonka poika tuomitaan useammasta alaikäiseen kohdistuneesta raiskauksesta - ja miksi ei miehen tarinan pohjalta ole vielä tehty elokuvaa tai TV-sarjakonseptia? Siinä jää The Wire viivalle, kun kansalainen alkaa perehtyä Oaklandin julkishallinnon aluskasvillisuuteen. 

Täällä ei asioista hienotunteisesti vaieta, niinkuin Suomessa, eikä edes käydä siivosti mielenosoitusmarssilla kylttejä kantamassa, niinkuin San Franciscossa. Oaklandissa on perinteisesti noustu barrikadeille ja oltu valmiita vaikka aseelliseen taisteluun. Oaklandista nousivat niin Mustat Pantterit kuin muu 60-luvun kumouksellisin amerikkalaisvasemmisto. Täällä ovat buddhalaisetkin niin helvetin kovia jätkiä ja mimmejä, että istuvat meditoimassa kyynelkaasupatruunoiden paukkeessa kunnes heidät raahataan raudoissa pois. 

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, täältä löytyy yhä tänäkin päivänä afroamerikkalaisia kommunisteja, insurrektionistianarkisteja, ja kertakaikkiaan maolaisia vallankumouksellisia, jotka ihan tosissaan, vakavalla naamalla, aikovat keskenään kumota kapitalistisen järjestelmän. Aika harvasta asiasta he ovat samaa mieltä, paitsi siitä että maailmanvallankumous kannattaa ehdottomasti aloittaa hajottamalla pankkien ikkunoita Oaklandin keskustassa. Ja siinä sivussa myös muiden liikehuoneistojen.

Minä en henkilökohtaisesti oikeastaan kovinkaan hyvin ymmärrä tätä logiikkaa, jonka mukaan tavalliset veronmaksajat saadaan parhaiten kannustettua radikaaleiksi panemalla heidän asuinympäristönsä paskaksi ja maksattamalla siivousviulut sitten heillä. Mutta asiasta maolaisten kanssa aikani riideltyäni olen tullut siihen tulokseen, että meidän energiavibraatiomme eivät nyt vaan tässä asiassa kertakaikkiaan kohtaa.

Oaklandin ominaisluonne on ihmeellinen sekoitus intohimoa ja kyynisyyttä, militarismia ja pikkuporvarillisuutta, omaneduntavoittelua ja uhrautumista. Oakland on vähän niinkuin sellainen ihana renttupoikaystävä. Välillä siihen menee usko, välillä sen yrittää pelastaa, ja välillä se sitten kaikkien odotusten vastaisesti saa elämänsä vähäksi aikaa järjestykseen.

Ja välillä sitä on täysin varma siitä, että ainoa asia mikä oikeasti voi asioihin vaikuttaa, on intohimoinen itsensä alttiiksi paneminen ja konsensuksen etsiminen vaikka millaisten konnien ja kahelien kanssa. Silloin Oaklandia rakastaa avuttomasti ja koko sydämellään, sen soulia, sen rouheaa rytkettä ja suoria sanoja. Joskus ehkä vedetään vähän mutkia suoriksi mutta jos mitään muuta yhteistä nimittäjää ei löydy, niin aina voi jostain hurauttaa paikalle joku tyyppi lava-autolla tai kärryfillarilla jossa on soundsysteemi, ja hetken huumassa syntyvissä tanssibileissä voi sykkiä samaan tahtiin vaikka kenen kanssa, vaikka missä kadunkulmassa, vaikka mihin aikaan vuorokaudesta.

10 comments:

  1. Jos haluaa ajatella positiivisesti, niin yksityistä ja julkista omaisuutta vahingoittavat postmaomaolaiset - tai minkä tahansa aatteen nimissä riehuvat - rettelöitsijät tukevat toiminnallaan markkinataloutta, ja onkin mahdollista, että monella ikkunansärkijällä itsellään onkin ikkunabisnesintressejä; mitä enemmän rikottuja ikkunoita, sitä paremmin ikkunankorjausfirmoilla menee, ja mitä enemmän hajotettuja autoja, sitä paremmin autokorjaamoilla, -romuttamoilla ja -kaupoilla menee.

    Pohjimmiltaan siis kaikenlainen rettelöinti tukee markkinataloutta, halusivatpa riehujat sitä tahi eivät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No se on tietysti selvä, että kapitalisti hyötyy kaikesta, myös köyhän kuolemasta :D

      Delete
    2. Kyllä, mutta köyhän kuolemasta hyötyy myös kommari, sillä siitä saa lisäboostausta vastakkainasetteluretoriikan rautanyrkkiin. Köyhien ruumiiden armadat toimivat loputtomasti pulppuavina inspiraation öljylähteinä aatteille kuin aatteille.

      Delete
  2. Sehän vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta tuo Oakland... Sinne pitäisi saada muutama härmäläinen laittamaan asiat järjestykseen... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hah hah, tervetuloa yrittämään! :)

      Delete
  3. Kiitoskiitoskiitos - vapaalipusta keskelle kuhinaa!
    Tee sinä se käsikirjoitus!
    Voi hyvin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä kestä! Kiitos itsellesi kun luit. Saatan vielä joku kerta tehdäkin...

      Delete
  4. Briljanttia. Vaikken mitään Oaklandista tiedäkään, niin nyt aivan kuohun!

    Sinä se kyllä osaat kertoa asiat.

    ReplyDelete

Hei, kerro nimesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...