Tuesday, March 22, 2011

He vei mun tuolini, helkutti!


Kristillinen lauluryhmä kävi esiintymässä Kiikan ala-asteella noin vuonna 1979. Lauluryhmän mies kertoi tällaisen anekdootin, että kun he olivat laulamassa vanhainkotilaisille ja esityksen lopuksi kysyivät toivekappaleita yleisöltä, niin eräs mummo pyysi että he esittäisivät uudelleen sen laulun jossa sanottiin että he vei mun sanomalehen. Mummo tarkoitti tietysti hepreankielistä Hevenu Shalom Alechem-biisiä.

Vaadin lauluryhmää nyt heti paikalle esittämään itkuvirsiä, koska meidän roskakuski vei minun tuolin. Tuoli löytyi takapihalta huonossa kunnossa. Selkänojan ja istuimen välissä kasvoi rikkaruohoja. Minä juttelin Mignonne-liikkeen kierrättäjäneron Johnellen kanssa siitä, kannattaako tuolia korjata, ja hän sanoi että totta kai kannattaa ja hänellä oli aivan ihania ideoita, miten. Tuoliin piti laittaa uudet jouset ja täytteet, ja se piti päällystää sammaleenvihreällä sametilla ja somistaa juuttikankaalla. Johnelle tekee uudistustöitä edullisesti, ja työn laatu on aivan erinomainen. Olen pitkään haaveillut että löytäisin projektihuonekalun jonka voisin viedä Johnellelle.

Minä en nyt meinaa ollenkaan päästä yli siitä että tuoli on viety kaatopaikalle. Minua ihastutti niin valtavasti ajatus siitä että istuisin tuolissa jonka meidän talo antoi meille lahjaksi. Minusta tuoli oli kauniin muotoinen. Siitä olisi tullut tosi ihana. Minä en ollenkaan tiennyt että talon alle, jossa säilytin tuoliani, oli tehty roskakuskille pino roskia. Luulin niitä rakennustarvikkeiksi. Enkä tiennyt ollenkaan sitäkään että olisi mahdollista että joku tekee sellaisen päätöksen, että minun antiikkituolini kuuluu siihen roskapinoon.

Ehkä tämä on materialistista ahdistusta. Ei ihmisen kuulu kiintyä tuoliin. Ihmisen kuuluu kiintyä ihmisiin, ja ehkä eläimiin. Ei se tuoli ikävöi siellä kaatiksella nyt minua, eikä sure niitä onnen päiviä joita olisimme yhdessä viettäneet kirjoja lueskellen.

Vai sureeko?

5 comments:

  1. Kun me oltiin pieniä, meiän eno aina soitti meille mielikuvitusbalalaikaa ja lauloi "sanomalehtilaulua" =). Ehkä siksi olenkin nykyään heprean opiskelija!

    Kiva blogi muuten, melkoisen erilaista elämää siellä kaukana. Mulla menee vielä vuosi ennen kuin palaan ulkosuomalaiseksi, joten kulutan aikaa lukemalla muiden seikkailuista.

    ReplyDelete
  2. Voi olla, että sen korjaaminen olisi kuitenkin kustantanut aika paljon, varsinin toppauksien osalta. Puuosathan olivat melko heiveröiset verrattuna kokonaisuuteen.

    ReplyDelete
  3. Kiitos kun luit ja kommentoit, Athelas! Kävin kurkkaamassa blogiasi, kiva nähdä kuulumisia. Mihinkäs päin maailmaa lähdet seuraavaksi?

    ReplyDelete
  4. Voi surkeus. Minulla ei olisi itkusta tullut loppua, jos tuo olisi tapahtunut minulle. Onnellisia ne, jotka osaavat elää kiintymättä materiaan.

    ReplyDelete
  5. Onneksi remontti vie kaiken energian niin että suremiseen ei jää voimia... kiva kun kävit lukemassa Susanna! Onpas sulla kauniisti disainattu blogi!

    ReplyDelete

Hei, kerro nimesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...