Monday, October 11, 2010

Kyllä suomalainen tietää



Eräs suomalainen työkaverini suunnitteli aikoinaan maailmanympärimatkaa, ja kyseli minulta vinkkejä matkan New York-osuutta varten. New Yorkissa käynti monimutkaisti jotenkin matkasuunnitelmaa, ja ehdotinkin että myös Yhdysvaltojen länsirannikolla on mukavia paikkoja joissa on ihan kiva viettää muutama päivä. Työkaveri ilmoitti jyrkästi, että hän ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA tule KOSKAAN matkustamaan Yhdysvalloissa muualle kuin New Yorkiin. Matkailijana hän on nimittäin vastuussa siitä mitä arvoja hänen matkaan käyttämänsä rahat kannattavat. New Yorkia saattoi kannattaa, koska se oli hänen mielestään täysin erilainen paikka kuin muut Yhdysvaltojen osat. Muihin Yhdysvaltojen osiin ei voinut mennä, koska hän ei voinut SIETÄÄ sitä mitä ne muut osat "edustivat". Työkaveri ei ollut koskaan käynyt New Yorkissa, jossa minä olin asunut puolisen vuotta, eikä missään muuallakaan Yhdysvalloissa (minä olin asunut niissä "muissa osissa" siinä vaiheessa elämääni kolmisen vuotta). Jos olisin ollut nerokkaalla tuulella, olisin voinut nostaa esiin että New York on yksi maailman neljästä suuresta pörssikeskuksesta, jossa 40% kaupungin taloudesta syntyy siitä kun omatunnottomat pankkiirit liikuttelevat rahoja eivätkä välitä, mitä siitä tavallisille ihmisille seuraa. Mutta niin tuomitseva oli työkaverini äänensävy että en kyennyt väittelemaan asiasta sen enempää. Tunsin vain epämääräistä häpeää siitä että olin näinkin typerästi kehdannut tuhlata aikaani Yhdysvaltojen väärissä osissa.

Kaverini on fiksu ihminen, eikä jälkeenpäin muista tällaista keskustelua käydyn. Hän on nykyään sitä mieltä, että jos moista tosiaan on tapahtunut niin hän tuli esittäneeksi aika hölmön kannan. Suomessa käydessäni aika usein joku ryhtyy hyvin määrätietoisesti kertomaan minulle, millaista Yhdysvalloissa on. Yleensä joku sellainen, joka ei ole koskaan itse käynyt siellä, ja jota näyttää jotenkin ottavan päähän että joku suomalainen kehtaa mennä asumaan moiseen kamalaan paikkaan. Yksi minulle ennestään tuntematon ihminen haukkui minut "aivopestyksi", kun menin väittämään että minulla on täällä aika hyvä terveydenhuolto. (Niinkuin tietysti onkin, kun oma tai miehen työpaikka maksaa luksussairausvakuutuksen joka kattaa hoidot akupunktiosta psykoterapiaan. Tämä onnihan ei täällä koske kaikkia. Typerä käytäntö, jossa työnantajat maksavat vakuutuskulut, eikä kukaan valvo terveydenhuollon kulurakennetta, on yksi syy siihen että koko maan talous on ihan lirissä.) Eräs omasta mielestään kulttuuri-intellektuelli vanhempi herrasmies ilmoitti Barack Obamaa seuraavaksi presidentiksi povatessani joskus vuonna 2007, että "kuule tyttö pieni" siellä Amerikassa ollaan niin rasisteja että tuota ei tule milloinkaan tapahtumaan. "Syvässä etelässä" ei kuulemma tulla mustaa miestä äänestämään. Tämä intellektuelli ei nähtävästi tiennyt että kyseisessä "syvässä etelässä" juuri nimenomaan asuu enemmän afroamerikkalaisia kuin muualla Yhdysvalloissa. Kerran oli kyllä niinkin päin, että eräs taksikuski saarnasi minulle siitä miten Yhdysvalloissa on parempi elää koska siellä on niin paljon enemmän "vapautta", ja jenkkirautoja saa halvemmalla ja auto- ja bensaverot ovat "järkevät". Kertoilin hänelle vähän näistä meidän kotinurkista, ja hän oli tosi tuohtunut Yhdysvaltojen puolesta ja sanoi että hän ei ole kyllä KOSKAAN nähnyt mitään tuollaista televisiossa. Hän oli sitä mieltä että jos ei kelpaa, niin ei ole mikään pakko olla siellä.

En muista kuin ihan pari kertaa, että joku olisi kysynyt minulta millaista täällä Pohjois-Kaliforniassa on asua, sen sijaan että olisi ryhtynyt kertomaan millaista täällä melko varmasti on. Suomalaisella on vahva usko tiedonvälitykseen, ja siihen, että televisiosta näkyvät asiat ovat pääosin totta. Kaliforniassa kaikki käyvät kauneusleikkauksessa, harrastavat autojen ja moottoripyörien customointia, pitävät pieniä koiria käsilaukuissa, ovat pinnallisia, ja siihen on kenenkään Kaliforniassa asuvan ihan turha väittää vastaan. Aivopestyjä mitä aivopestyjä.

Itsekin olin samanlainen silloin kun asuin Suomessa. Tiesin tosi hyvin, mistä kaikki eri poliittiset ilmiöt Yhdysvalloissa johtuvat ja miten siellä kansaa viilataan linssiin. Jostain syystä uskoin myös, että nämä asiat ovat tiedossa vain Suomessa, eikä kukaan amerikkalainen itse tajua niitä. Olin saanut tietoni amerikkalaisista kirjoista, amerikkalaisten pitämiltä nettisivuilta, ja amerikkalaisista televisio-ohjelmista - ja olin valmis viisaana neuvomaan kaikkia amerikkalaisia jotka vaan hiukankin jaksoivat kuunnella. Ja niitäkin jotka eivät oikein olisi jaksaneet.

Suomalaiset kuluttavat valtavasti amerikkalaista viihdettä ja kulttuuria. Ihmisille tulee ehkä sellainen tunne että he tuntevat Amerikan asioita paremmin kuin amerikkalaiset, varsinkin kaikki ne hölmöt joita näkee Suomen televisiossa. Mutta eiväthän televisio, internet ja muu media kuitenkaan ole ihan sama asia kuin elävä elämä. TV-ohjelmissa (ainakin niissä joita ostetaan Suomeen) esitellään pääasiassa valkoihoisten ihmisten asioita, tai muiden ihmisten asioita valkoihoisten näkökulmasta. Usein niissä käsitellään vielä valkoihoista ylempää keskiluokkaa, joka pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä ja edustaa aika häviävän pientä osaa "amerikkalaisuudesta". Aika monessa sarjassa käsitellään poliisi- tai tuomarikunnan asioita sellaisesta tietynlaisesta näkökulmasta, josta syntyy mahdollisiman paljon draamaa. Ja sitten on tietysti tosi-TV, jonka Bob Geldof uskoo keksineensä. Siihen osallistuvilla ihmisillä tuntuisi olevan jotakin vikaa päässä niin Amerikassa kuin Suomessa ja kaikissa muissakin maissa, eikä heitä ehkä kannata ottaa ihan vakavasti kansakuntansa edustajina.

Mitä kauemmin asun täällä Kaliforniassa, sen vähemmän tuntuu että tiedän siitä millaista täällä on ja mistä syystä. Aina löytyy joku uusi alakulttuuri joka valaisee asioita taas eri näkökulmasta. Ehkä yksi isoimmista asioista joita Suomessa asuessa oli vaikea hahmottaa, on monikulttuurisuus ja mitä se oikeasti merkitsee. On helppo tuupata kaikki amerikkalaiset samaan kastiin ja ajatella heitä homogeenisena porukkana niinkuin suomalaiset. (Tosin suomalaisetkin ovat tietysti yhä heterogeenisempää jengiä, seikka jota tiettyjen PerSu-tyyppisten piirien on vaikea sulattaa.) Sitten kun helsinkiläisistä 30% on valkoihoisia, kaupungissa puhutaan 130 kieltä ja kauppojen kylttejä ja ravintolamenuita löytyy ainakin 20:llä niistä, voi ajatella että stadilaiset tosiaan ovat sisällä kalifornialaisuudessa ja ymmärtävät mitä se "edustaa". Tai newyorkilaisuus, sen puoleen. Olisi kiva silloin kysyä amerikanrautoja rakastavalta taksikuskilta, miten hän viihtyy kalifornialaistuneessa Suomessa.

11 comments:

  1. Voin vain kuvitella, kuinka tunkkaista on lähteä keskustelaan asiasta, kun ennakkoasetelmat ovat kertomasi kaltaisia. Se on pelottavaa, mitä "pseudo-amerikkaa" me opimme ihannoimaan/matkimaan/vihamaan vain sen perusteella, mitä toosasta totumme (ja joudumme) katsomaan. Kiitos siis vielä siitä, että tässä taannoin pääsimme kurkkimaan pieneltä osin sitä teidän kulmienne tosielämää! Itselle jäi mielikuva, että ainoa, mitä voi tv:stä voi noin suurinpiirtein pitää todellisuutta kuvaavana, oli maisemat ja kieli. Thäts it. Kaikki muu yllätti, enemmän tai vähemmän. Voin esimerkiksi hyvin kokemani mukaan sanoa, että meillä täällä olisi paljon opittavaa luomuruuan mahdollisuuksista ja kaupallisesta potentiaalista.

    "Ei, ei sinne amerikkaan kyllä voi mennä", sanoi koululainen toiselle Forumin rullaportaissa. "Miten niin?", kysyi toinen. "Siellä kuolee heti."
    Tämä tarina on tosi.

    Kiitos vielä blogista!

    emmi

    ReplyDelete
  2. Emmi, kiitos rohkaisevasta kommentista. Onpas kiva kun joku kommentoi! Ja kiva kun piditte silloin meidän taloa pystyssä ja annoitte Johnille mahdollisuuden kokea helsinkiläistä elämää. Me tykättiin molemmat olla teillä ihan kamalasti!

    ReplyDelete
  3. Hei,

    Mukava blogi,ajatuksesi voisivat olla omiani! Ainahan sitä Suomessa muut TIETÄVÄT paremmin, koska itse on kritiikitön Amerikan ihailija, joka ei näe metsää puilta ( mm. juuri näin on minulleyisin sanottu :))

    Minulla takana reilut 11 vuotta USA:ta; nykyisin NYC liepeillä, mutta SF Bay Areakin on tuttu kun asuimme kaksi vuotta Marin Countyssa lähes 10 vuotta takaperin.

    ReplyDelete
  4. Kiitos kommentista Tuulevi! Missäs päin Marin Countyä asuitte? Me pidettiin häät Bolinasissa.

    ReplyDelete
  5. Novatossa asuttiin. Sieltä muutettiin San Diegoon, josta neljä vuotta takaperin tänne Westchesteriin NYC:n pohjoispuolelle.

    Oakland ei valitettavasti ole lentokenttää lukuunottamatta tuttu paikka, no Emeryvillen Ikeassa tuli käytyä muutamaan otteeseen :))

    ReplyDelete
  6. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kommentista ja lukemisesta!

      Delete
  7. Minäkin löysin blogisi Facebookin kautta. Ihan mahtavia kirjoituksia, ja hauskoja! Olen asunut USA:n Itärannikolla neljä vuotta, ja tunnistan monia asioita kirjoituksistasi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No loistavaa että on tunnistettavaa. Kiitos kun olet lukenut!

      Delete
  8. Löysin blogisi monien muiden tavoin tällä hetkellä facebookissa pyörivän Suomi-kirjoituksen kautta, joka herätti ihanalla tavalla samaistumista, sympatiaa ja sai minut myös pohdiskelemaan tiettyjä asioita, jotka toisinaan ovat tuntuneet niin itsestäänselviltä. Itse ulkomailla asuvana varsinkin tämä kirjoitus kuitenkin kosketti mahtavalla tavalla - olen asunut ympäri Englantia nyt kolmessa eri kaupungissa, joista aina juttelen, ja silti Suomessa vieraillessa loputon määrä ihmisiä kysyy aina ensiksi, kuinka siellä Lontoossa menee. Lähimpänä Lontoota ollut asuinpaikka oli reilun tunnin junamatkan päässä, mikä tämänkokoisessa maassa on jo oikeasti kaukana (kyllä, sukulaisista lähtien - heillähän on minun postiosoitteenikin! miten se voi olla niin vaikeaa! silloin kun en muista, missä tuttava opiskelee, kysyn mieluummin että mitenkäs koulut, sen sijaan että tokaisisin että onko Turun yliopisto ollut mieleen!).

    Seuraavaksi tietenkin tiedustellaan, onko se totta että kaikki vaan juovat teetä päivät pitkät niinkuin Emmerdalessakin tehdään.

    Koulutuksesta ja verrattain valistuneesta kansasta huolimatta Suomi on välillä varsin takapajuinen maa ja usein täysin erilaiset, ajoittain aivan eri sfääreihin kuuluvat asiat jotenkin pakataan samaan nippuun nimeltä "ulkomaat" tai pikemminkin "näistä asioista olen joskus kuullut". Luulen kuitenkin, että suurelta osin ilmiö kumpuaa kummallisesta vähemmyydentunteesta ja siitä, että kun mainitsee asuvansa ulkomailla, se lasketaan saman tien "show-offiksi" ja paremmuuden esittelyksi, johon ainoa tapa vastata on tietenkin esitellä omaa vielä suurempaa tietämystään ja sivistyneisyyttään. Vuosia sitten, suomen-vierailulla ollessani unohdin jonkin sanan suomeksi, joten lausahdin sujuvasti "no mikä se nyt on, sana englanniksi" ja välitön reaktio oli olettamus siitä, että tämä johtui ainoastaan halustani esitellä, kuinka sujuvasti puhun vierasta kieltä, eikä lainkaan siitä että kyseinen kieli oli ollut ainoa aktiivisesti käyttämäni viimeisen parin vuoden ajalta. Tällaiseen koreiluun ja ylimielisyyteen ei voi tietenkään reagoida muutoin, kuin näyttämällä olevansa itse vielä fiksumpi. Kuten kertomuksesi taksikuski sekä iäkäs herrasmies, kaikkein turvallisin vaihtoehto on vakuuttaa läsnäolijat omasta yliveroisesta pätevyydestä jo ennen, kuin se perhanan ylimielinen ulkomaan-asuja on edes ehtinyt kukkoilemaan. Sitä se hautoo kumminkin, odottaa vaan sopivaa hetkeä.

    Syyllistyn itsekin toisinaan jenkeille naureskeluun, kun sieltä kumpuaa niin uskomattomia ihmisiä ja tarinoita toisensa perään, mutta blogisi lukeminen avarsi ja Oakland kuulostaa mahtavan mielenkiintoiselta! Melkein matkakuume tässä alkaa poltella. Tämä blogi pitää ilmeisesti laittaa kirjanmerkkeihin, sillä yhdessä päivässä ei koko hommaa kerkiä käymään läpi. Kirjoitustyylisi on hauska, remonttijuttujakin on nautinto lukea. Kiitos :)

    R

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, kiitos tosi paljon kun kirjoitit näin ajatuksella ja laajasti kommentin! Mun on kyllä pakko myöntää että olen varmasti tehnyt kaikki nuo asiat mitä tässä tekstissä itse mainitsen, ennen kuin minusta tuli itsestäni tällainen kukkoileva ulkosuomalainen.

      Nyt on taas pakko kliseisesti päivitellä tämän internetin erinomaisuutta kun se mahdollistaa kanssakäymistä, vaikkapa meidän ulkosuomalaisten, kantasuomalaisten, ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten kesken. On tää nyt. Kyllä nyt kohta maailma muuttuu!

      Amerikkalaisille voi tosiaankin naureskella varmasti yhtä paljon, ellei enemmän kuin muille maailman kansoille. Nyt kun täällä asuu, niin ne naureskelun aiheet ovat ehkä erilaisia kuin Suomessa asuessa. (Vertaa Berkeleyn kaikesta kaiken tietävät vegaaniaktivistiliberaalit.)

      Pitänee kirjoittaa joku amerikanpilkkakirjoitus kohtapuoleen, tasapainottamaan yleisvaikutelmaa. :)

      Kiitos vielä kerran kannustavasta palautteesta.

      Delete

Hei, kerro nimesi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...